Likvidi
Helposti käteiseksi muutettava sijoitus
Lisäbudjetti
Vuotuisen budjetin täydennys. Perustuu usein siihen, että jotakin tehtävää varten vaaditaan lisärahoitusta.
Lokalisaatio
Paikallisten talousjärjestelmien ja -toimijoiden tukeminen. Käytännössä globalisaation vastakohta.
Lomauttaminen
Työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen toistaiseksi tai määräajaksi. Irtisanomista kevyempi tapa vähentää yrityksen palkkakustannuksia huonossa taloustilanteessa. Edellyttää lakisääteisiä yhteistoimintaneuvotteluja työntekijöiden kanssa.
Lopputuote
Hyödyke, joka on valmistettu raaka-aineista ja välituotteista.
Luottotappio
Kuluttaja tai yritys ei kykene maksamaan ottamaansa luottoa, jolloin luoton myöntänyt rahalaitos ei saa rahojaan takaisin.
Luova tuho
Yritysrakenteiden muutos; kiihdyttää talouskasvua, kun heikot yritykset katoavat ja tuottavat yritykset menestyvät.
Maailmanpankki
Järjestö myöntää lainoja ja osallistuu erilaisiin kehitysprojekteihin. Pyrkii köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen maailmanlaajuiseen edistämiseen.
Makrotaloustiede
Tutkii kansantalouden suuria ilmiöitä, kuten kokonaistuotantoa, huoltotasetta, inflaatiota ja työttömyyttä.
Maksuhäiriömerkintä
Luottorekisteriin tehtävä merkintä, jos yksityishenkilö ei maksa laskujaan edes huomautusten jälkeen.
Maksuvalmiusjärjestelmä
Tarvitessaan rahaa nopeasti käyttöönsä pankit voivat ottaa keskuspankista vuorokaudeksi maksuvalmiusluottoa, joka on kalliimpaa kuin markkinoilta hankittava rahoitus.
Marginaalikorko (eli korkomarginaali)
Pankin voittomarginaali, jonka suuruuteen vaikuttavat mm. pankkien välinen kilpailutilanne, lainan käyttötarkoitus, asiakassuhde ja lainaan tuleva vakuus.
Marginaalivero (rajavero)
Vero, joka maksetaan lisääntyneistä tuloista. Kertoo paljonko henkilön maksamat verot kasvavat lisäansioiden myötä.
Markkinahinta
Kysynnän ja tarjonnan perusteella markkinoilla vallitseva hinta.
Markkinakorko
Korko, joka määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan pankkien välisillä rahamarkkinoilla.
Markkinaoikeus
Erityistuomioistuin, joka käsittelee markkinoiden toimintaan, kilpailuun, kuluttajansuojaan sekä julkisen vallan hankintoihin liittyviä kanteita.
Markkinat
Hetki tai paikka, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat.
Markkinatalous
Maailman yleisin talousjärjestelmä. Periaatteena yritysten vapaa kilpailu ja hinnan muodostuminen markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella.
Massatuotanto
Samanlaisten tai hyvin samanlaisten hyödykkeiden valmistamista suurissa määrissä automaation avulla esim. liukuhihnatuotanto.
Matalasuhdanne
Lama, hidas talouskasvu.
Mikrotaloustiede
Tutkii kansantalouden yksittäisiä osa-alueita, kuten kotitalouksia ja yrityksiä.
Monetaarinen inflaatio
Rahan määrästä aiheutuva inflaatio. Jos liikkeellä olevan rahan määrä on suurempi kuin tarjolla olevien hyödykkeiden määrä, hinnat nousevat.
Monetarismi
Taloudellinen oppisuunta, joka korostaa rahapolitiikkaa keinona lieventää suhdannevaihteluita. Rahan määrää tulee kasvattaa hillitysti. Oppisuunnan perustajana pidetään Milton Friedmania.
Monopoli
Markkinoilla vallitseva tilanne, jossa myyjä kykenee määräämään hyödykkeen hinnan hallitsemalla täydellisesti hyödykkeen tarjontaa.
Monopolistinen kilpailu
Epätäydellisen kilpailun muoto. Markkinoilla olevat yritykset myyvät toisistaan poikkeavia hyödykkeitä, joiden hinnan ne voivat määritellä suhteellisen vapaasti.
Määräävä markkina-asema
Yhdellä tai useammalla yrityksellä on niin vahva asema markkinoilla, että hintojen kehitystä tai hyödykkeiden toimitusehtoja voidaan merkittävästi ohjailla.
Netto
Summa, josta on tehty vähennykset.
Nettovelka
Velkasumma, jossa velasta on vähennetty velallisella olevat saamiset ja muut pankkivarat.
Noususuhdanne
Suhdannevaihe, jossa tuotannon kasvu voimistuu tai tuotanto nousee.
Nuorisotyöttömyys
15-24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta.
Obligaatio
Lähinnä valtion tai kunnan vakuudellinen joukkovelkakirjalaina. Lyhennykset maksetaan takaisin joko vuosierinä tai kokonaan laina-ajan päättyessä. Korko maksetaan yleensä vuosittain. Obligaatiot ovat jälkimarkkinakelpoisia eli niitä voi myydä kesken laina-ajan.
Odotusinflaatio
Ilmiö, jossa kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat, koska kuluttajat arvelevat hintojen nousevan tulevaisuudessa.
OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö)
Järjestö, jonka tavoitteena on jäsenmaidensa hyvinvoinnin turvaaminen ja talouden kehittäminen.
Ohjauskorko
Keskuspankin keino toteuttaa rahapolitiikkaa. Hinta, jolla keskuspankki lainaa rahaa muille pankeille. Ohjaa yleistä korkokehitystä.
Oligopolinen kilpailu
Epätäydellisen kilpailun muoto. Markkinoilla on vain harvoja keskenään kilpailevia yrityksiä, jotka voivat kukin vaikuttaa hyödykkeiden hinnan määräytymiseen.
Oman pääoman markkinat
Yritys hankkii rahoitusta kasvattamalla pääomaansa esim. osakeannilla esim. osakeannilla.
OPEC
Öljyntuottajamaiden yhteinen järjestö.
Osake
Osuus osakeyhtiön osakepääomasta
Osakeanti
Yhtiö laskee liikkeeseen uusia osakkeita ja kerää rahaa esim. uusiin investointeihin.
Osakemarkkinat
Pääomamarkkinoiden osa. Sisältää ensimarkkinat, joilla yritys hankkii itselleen omaa pääomaa laskemalla liikkeeseen osakkeita, ja jälkimarkkinat, joilla osakkeilla käydään kauppaa pörssissä.
Osakerahasto
Rahoituslaitoksen ylläpitämä "osakesalkku", josta voi ostaa ja myydä osuuksia.
Osinko
Yhtiö jakaa osan vuosittaisesta voitostaan osakkeenomistajille.
Ostoboikotti
Kuluttajien keino vaikuttaa yritykseen kieltäytymällä ostamasta kyseisen yrityksen tuotteita.